Vauva-aika halkioperheessä
Odotusaika
Halkio usein näkyy 20 viikon ultraäänitutkimuksessa, jossa tarkastetaan vauvan rakenteet. Nykypäivänä tutkimukset ovat niin hyviä, että voidaan hyvin luotettavasti jo hahmottaa halkion laajuutta ja sijaintia. Kuitenkin suulakihalkiot usein jää piiloon, joten se voi tulla synnytyksen jälkeen shokkina. Halkiouutinen on monelle myös yllätys, ja ehkä jopa järkytys. Tunteita ei saa hävetä ja tässä SUHUPO Ry yhdistyksenä auttaa.
Rakenneultraäänitutkimuksen jälkeen lääkäri tekee lähetteen lähimpään hoitavaan tahoon OYS:siin tai HUSUKE:seen. Raskausaikana on mahdollista päästä esimerkiksi tutustumaan paikan päälle ja keskustelemaan hoitajien kanssa, joka on hieno mahdollisuus. Neuvoloissa ja lääkäreissä on normaalit raskaudenseurannat, halkio ei vaikuta raskauden kulkuun mitenkään erityisesti. Halutessaan odottava äiti voi toivoa myös lisää ultraäänitutkimuksia, jos esimerkiksi halkion laajuus jää epäselväksi.
Odotusaikana herää varmasti paljon kysymyksiä, mihin me mielellämme vastaamme. Kuitenkin on tärkeää muistaa, että halkion syntyminen vauvalle ei ole vanhempien syy tai aiheuttama. Se mistä halkiot johtuu on vielä monelle mysteeri, jota on tutkittu jo kauan. Tästä kannattaa lukea meidän sivulta -erilaiset halkiot- kohdasta.
Halkiouutisen jälkeen monenlaiset ajatukset tulevat mieleen. Jos olet tällä hetkellä tässä tilanteessa, tutustu meidän tukiohjelmaan. Haluamme tarjota kaiken avun ja vertaistuen, jotta perheenne pääsee käsittelemään asiaa. Annamme myös hyvää tietoa, koska epävarmuus ja tietämättömyys pahentaa tilannetta. Mikään tunne tai ajatus ei ole väärä ja lähes kaikki käy samanlaiset asiat läpi. '
Sivuiltamme löydät myös vinkkisivuston, josta voit löytää vauvan syntymää varten hyödyllisiä vinkkejä.
Vauvan syntymä
Halkiovauvat saavat Suomessa äärimmäisen hyvää hoitoa ja seurantaa, heti syntymästään saakka. Halkio ei vaikuta synnytykseen, mutta sairaalassa synnyttäminen on hyvin suositeltavaa vauvan tutkimisen vuoksi. Halkioita kun on erilaisia, on syntymän jälkeiset tapahtumat myös hyvin erilaisia. Joillekin voi myös halkio tulla synnytyksessä yllätyksenä, koska esim. suulakihalkiot eivät välttämättä näy ultraäänitutkimuksissa. Ensimmäiset päivät uuden vauvan kanssa ovat muutenkin jännittäviä, mutta halkio voi lisätä sitä myös. Kuitenkin sairaaloissa on hyvä pätevä hoitohenkilökunta, sekä hoitava taho auttaa mielellään kysymyksissä.
Ensimmäisinä elinpäivinä vauva tutkitaan huolellisesti erilaisilla tutkimuksilla, jotta voidaan sulkea pois muut mahdolliset rakennepoikkeavuudet. Koska huuli-/suulakihalkio on rakennepoikkeavuus, saattaa olla hieman kohonnut riski muihin poikkeavuuksiin ja on hyvä tarkistaa. Tutkimuksiin kuuluu esimerkiksi sydämen, aivojen ja sisäelinten ultraäänitutkimus. Kuitenkin on hyvä muistaa että nämä on rutiinitoimenpiteitä ja usein mitään hätää ei ole.
Vauvan imetystä voi hyvin yrittää, mikäli vauvan vointi sen sallii. Usein suositellaankin rinnalle nostoa ja hamuilun sallimista, jotta maito lähtee nousemaan. Imetys on halkion laajuudesta riippuen joissain tapauksissa mahdollista ja sitä kannattaa koittaa. Monet ovat hyvin tuloksin onnistuneetkin siinä.
Mikäli imetys ei suju, on vauvan mahdollista syödä tuttipuollosta. Halkiovauvoille on suunniteltu omia tuttipulloja, kuten Medelan Special Needs - pullo ja Pigeon Plastic Nurser - pullo. Joillekin laitetaan syömisen tueksi nenämahaletku, mutta sitä ei kannata säikähtää. Nenämahaletku tukee vauvan ravinnonsaannin, jotta syömistä voidaan harjoitella rauhassa. Joissain tapauksissa nenämahaletku saattaa olla ensimmäiseen leikkaukseen asti. J