Kannanotto
Kelan puheterapian kilpailutuksen muutokset vaarantavat halkiolasten
laadukkaan kuntoutuksen.
lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksen muutoksista.
Puheterapia on keskeinen osa halkiolasten hoitopolkua. Monelle lapselle se on leikkaushoidon ohella välttämätöntä ja pitkäkestoista kuntoutusta. Terapiasuhde voi kestää useita vuosia. Huuli-suulakihalkio on yksi yleisimmistä rakennepoikkeavuuksista. Suomessa syntyy noin 85 halkiovauvaa vuodessa. Puheterapialla on ratkaiseva rooli lapsen puheen ja vuorovaikutuksen kehityksessä sekä minäkuvan rakentumisessa.
Kuntoutuksen kilpailutuksessa esitetty hintakatto vaarantaa entisestään erikoistuneiden puheterapeuttien saatavuutta Kelan palveluntuottajina. Nykytilanteessa monilla alueilla on pitkät odotusajat, ja terapian käynnistäminen voi vaatia etäyhteyksiä. Kaikki halkiolapset eivät tälläkään hetkellä saa tarpeidensa mukaista kuntoutusta. Suunnitellut muutokset heikentävät jo ennestään vaikeaa tilannetta ja vaarantavat laadukkaan puheterapian saatavuuden.
Halkiolasten edun turvaamiseksi laadun pisteytyksestä ei saa luopua. Halkiolasten kuntoutus edellyttää puheterapeutilta erityisosaamista, josta ei voi tinkiä. Työkokemuksen, erityisosaamisen, lisäkouluttautumisen ja välineistöön investoinnin tulee olla ratkaisevia rekijöitä kilpailutuksessa, jotta halkiolapset saavat asianmukaista puheterapiaa.
Puheterapeutti Katri Valkama-Toivosen (FM) mukaan halkiolasten puheterapia ja erityisesti syömisterapia edellyttävät vahvaa erityisosaamista ja kokemusta. Vastavalmistuneen puheterapeutin osaaminen ei usein riitä vaativan syömisterapian turvalliseen toteuttamiseen ilman kokeneen kollegan ohjausta.
"Jos kilpailutuksessa erikoistuneen ja vasta valmistuneen puheterapeutin osaaminen asetetaan samalle viivalle, vaarana on, että kaikkein vaativimmat kuntoutusryhmät jäävät ilman riittävää asiantuntemusta", Valkama-Toivonen toteaa.
Halkiolasten puheterapia alkaa tavallisesti jo varhaislapsuudessa, ja se edellyttää tiivistä yhteistyötä perheen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Lapsen edun mukaisesti terapia täytyy voida toteuttaa tutussa arkiympäristössä kotona ja varhaiskasvatuksessa eikä pelkästään vastaanottokäynneillä tai etäyhteyksillä. Haja-asutusalueilla esiintyy haasteita puheterapeuttien saatavuudessa tälläkin hetkellä. Kotikäyntikorvausten laskeminen heikentäisi lisää erityisesti näiden lasten tilannetta ja kasvattaisi alueellista eriarvoisuutta lasten kuntoutuksessa.
Satakunnassa asuva Mari Virtanen joutui etsimään ensimmäistä puheterapeuttia halkiolapselleen kuusi kuukautta.
"Puheterapeutin löytäminen vaati paljon työtä. Terapia alkoi lopulta etäyhteyksin lähes 200km päässä olevan terapeutin kanssa. Etäterapiassa minun pitää olla koko ajan vieressä varmistamassa, että lapsi pysyy paikallaan ja että terapeutti kuulee hänet", Virtanen kertoo.
Kilpailutuksen muutokset ajavat herkästi puheterapeutit tilanteeseen, jossa oma tulotaso on turvattava ottamalla enemmän asiakkaita. Suurempi asiakasmäärä vähentää yksittäiseen lapseen käytettävissä olevaa aikaa. Halkiolasten kuntoutus edellyttää kuitenkin huolellista suunnittelua ja pitkäjänteistä työskentelyä.
Esitetty hintakatto ja laadun pisteytyksestä luopuminen aiheuttavat myös todellisen riskin terapiasuhteiden katkeamisesta, koska lapsen nykyinen puheterapeutti voi rajautua kilpailutuksessa Kelan palveluntuottajien ulkopuolelle. Lasten kanssa puheterapia perustuu ajan myötä muodostuneeseen luottamukseen, säännölliseen seurantaan ja yksilöllisen hoitopolun tuntemiseen. Terapiasuhteen katkeaminen kesken kuntoutuksen voi hidastaa lapsen puheen kehitystä ja vaarantaa koko kuntoutusprosessin. Uusi terapiasuhde edellyttää lapselta myös luottamuksen rakentamista uuteen terapeuttiin, joka vie aikaa.
Suunnitellut toimet uhkaavat heikentää palvelun laatua huomattavasti. Tämä on erityisen huolestuttavaa, koska puheterapian onnistuminen vaikuttaa suoraan halkiolapsen kehitykseen ja elämänlaatuun. Syömisterapia puolestaan on usein välttämätöntä lapsen terveyden turvaamiseksi heti syntymän jälkeen sekä varhaislapsuudessa. Vaikutukset voivat myös ulottua pitkälle lapsen tulevaisuuteen. Laadukkaasta kuntoutuksesta tinkiminen voi näkyä pidempinä hoitopolkuina, lisääntyneenä tuen tarpeena ja sitä kautta myös suurempina kustannuksina yhteiskunnalle.
Suomen Huuli-suulakihalkiopotilaat SUHUPO ry vaatii Kelaa palauttamaan tarjouspyynnön takaisin valmisteluun. Siinä on otettava huomioon, ettei ole kyse vain kilpailutusteknisestä ratkaisusta, vaan lasten oikeudesta yhdenvertaiseen ja asiantuntevaan kuntoutukseen.
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksessa on turvattava palveluiden laatu, saatavuus ja jatkuvuus. Pelkkä hinta ei saa olla ratkaiseva peruste.
Suomen Huuli-suulakihalkiopotilaat SUHUPO ry:n hallitus
