Sosiaaliturva

Halkion merkitys lapsen tarvitseman hoidon vaativuuteen ja perheelle aiheutuviin lisäkustannuksiin vaihtelee riippuen lapsesta, perheen tilanteesta, halkion tyypistä sekä mahdollisista muista vammoista tai sairauksista. Usein kuitenkin halkiolapsen huolenpito on tavanomaista vaativampaa erityisesti ensimmäisenä elinvuotena. Perheiden on mahdollista hakea Kelasta sosiaalietuuksia, joilla tuetaan arjesta selviytymistä taloudellisesti. Tarvittaessa apua hakemusten täyttämiseen voi pyytää oman hyvinvointialueen sosiaalityöntekijältä tai sairaalasosiaalityöntekijältä.

Alle 16-vuotiaan vammaistuki

Kolmesta tukitasosta rakentuva alle 16-vuotiaan vammaistuki on tarkoitettu tilanteisiin, joissa lapsen hoidon ja huolenpidon tarve on tavanomaista suurempaa. Oikeus vammaistukeen ei muodostu diagnoosin perusteella vaan Kela arvioi oikeuden tukeen hakemuksella perusteltujen hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen määrän perusteella. Kuntoutuksen tai tavanomaista suuremman hoidon ja huolenpidon kesto tulee olla vähintään 6 kk.

Vammaistukea tulee hakea itse, ja hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto. Vammaistuki myönnetään määräajaksi, joka on usein 12 kk. Tämän jälkeen tukea voi hakea uudelleen, jos lapsella on edelleen tavanomaisesta suurempi hoidon ja huolenpidon tarve tai säännöllinen kuntoutus. Uutta hakemusta varten tarvitaan uusi lääkärinlausunto. Vammaistukea voi hakea puoli vuotta (6 kk) takautuvasti. Hakemusta ei siis tarvitse täyttää heti, kun halkiolapsi on syntynyt. Usein hakemuksen kanssa kannattaakin syntymän jälkeen odottaa hetki, jotta vanhemmalle ehtii muodostua käsitys oman lapsen huolenpidon määrästä.

Huulihalkio yksinään ei useimmiten oikeuta vammaistukeen, jos huulensulkuleikkaus toteutetaan jo ensimmäisten elinkuukausien aikana.

Suulakihalkioissa myönnetty tuen taso on tyypillisesti perustuki, joka tarkoittaa tuen alinta muotoa. Tuen myöntämisen perusteena ovat syömisen haasteet ja syöttämiseen kuluva tavanomaista pidempi aika. Tuen myöntämisperusteissa huomioidaan myös mahdolliset toistuvat ylähengitystieinfektiot tai korvatulehdukset. Vammaistukea kannattaa hakea uudelleen, jos syömishaasteet jatkuvat leikkauksen jälkeen.

Korotettu tuki eli tuen toiseksi korkein muoto voi olla mahdollinen, jos suulakihalkion takia lapsella on huomattavia vaikeuksia syömisessä ja tämän lisäksi jatkuvasti säännöllisiä ylähengitystieinfektioita tai korvatulehduksia. Oikeus korotettuun tukeen suulakihalkiolapselle voi muodostua myös, jos lapsi käy säännöllisesti puheterapiassa ja kotona toteutetaan huomattavasti aikaa vieviä puheharjoitteita.

Alle 16-vuotiaan vammaistuen hakemuksessa on kohta erityiskustannuksille. Erityiskustannusten takia voidaan myöntää korotettu vammaistuki, jos vammasta tai sairaudesta aiheutuu lisäksi kuukausittain vähintään korotetun vammaistuen verran erityiskustannuksia. Erityiskustannuksia tulisi aiheutua vähintään 256,62 e/kk (v.2025), jotta ne voitaisiin huomioida vammaistuen tasossa. Erityiskustannuksia ovat esimerkiksi itselle maksettavaksi jäävät sairaalakulut, mutta esimerkiksi rintapumppua tai tavanomaisia äidinmaidonkorvikkeita ei huomioida.

Alle 16-vuotiaan vammaistukea haetaan Kelasta: https://www.kela.fi/vammaistuki-lapselle-nain-haet

Matkakorvaukset

Matkakorvausta voi hakea Kelasta matkoista julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon, kun syynä on sairaus, Kelan kuntoutus tai julkisen terveydenhuollon järjestämä kuntoutus. Matkakorvauksen saamisen edellytyksenä ovat hakeutuminen lähimpään mahdolliseen hoitopaikkaan ja edullisimman mahdollisen matkustustavan käyttö. Matkat erikoissairaanhoitoon korvataan siihen erikoissairaanhoidon yksikköön, jossa hoito on annettu. Omalla hyvinvointialueella matka korvataan hoitopaikkaan, jossa hoito on annettu.

Hyväksytty matkustustapa tarkoittaa yleensä julkisen liikenteen käyttöä. Matkakorvauksessa huomioidaan, jos julkisia liikenneyhteyksiä ei ole ollut käytettävissä tai terveydentila ei ole mahdollistanut julkisen liikenteen käyttöä. Siten yli 200km matkoissa terveydenhuollosta on pyydettävä todistus, joka osoittaa tarpeen auton käyttöön. Alle 200 km matkoilla todistusta ei tarvita. Vaihtoehtoisesti matkakorvaushakemuksella tulee mainita julkisten liikenneyhteyksien puute, jos se on perusteena oman auton käytölle. Matkakustannusten omavastuu on 25 €/yhdensuuntainen matka (2025), jonka ylimenevät kustannukset matkakustannus korvaa. Vuosiomavastuu on 300 €, eli kun matkojen omavastuuosuuksista on kalenterivuoden aikana kertynyt 300 €, korvataan matkat tämän jälkeen kokonaisuudessaan ilman itse maksettavaa 25 € omavastuuosuutta.

Taksimatkasta voi saada korvauksen, jos julkista liikennettä ei ole käytettävissä tai sen käyttö ei ole mahdollista terveydentilan takia. Taksi tulee tilata Kelan ohjeistuksen mukaisesti ja alueellisesta tilausnumerosta. Ajantasainen ohjeistus ja puhelinnumerot ovat saatavilla Kelan verkkosivuilla.

Tarkemmin matkakorvauksista voi lukea Kelan verkkosivuilta: https://www.kela.fi/matkat#muut-kulkuneuvot

Erityishoitoraha

Erityishoitoraha korvaa ansionmenetystä, kun alle 16-vuotiaan lapsen vanhempi osallistuu lapsen hoitoon tai kuntoutukseen ja on tämän takia estynyt tekemään työtään. Erityishoitorahaa voi saada lapsen sairaala- ja poliklinikkahoidon ja niihin liittyvän kotihoidon sekä kuntoutuksen ajalta. Kokoaikatyötä tekevällä hoitoon tai kuntoutukseen osallistumisen tulee kestää vähintään 4 tuntia ja päivän oltava kokonaan palkaton, jotta korvausta voi saada. Osa-aikatyötä tekevällä kesto voi olla alle 4 tuntia. Myöntämisessä huomioidaan myös lapsen ikä, hoitopaikka, sairauden vaikeus ja hoidon vaihe. Pääsääntöisesti erityishoitoraha maksetaan yhdelle vanhemmalle.

Erityishoitorahaa haetaan Kelalta, ja hakemusta varten tarvitaan lääkäriltä D-lausunto. Lausuntoa kannattaa pyytää, jos sitä ei automaattisesti tarjota. Halkiolasten kohdalla erityishoitorahaa voi hakea esimerkiksi leikkauksen jälkeiseltä sairaalajaksolta sekä korvien putkitukseen liittyvältä sairaalapäivältä.

Erityishoitorahan ehtoihin voi tutustua tarkemmin Kelan verkkosivuilla: https://www.kela.fi/erityishoitoraha

Terveydenhuollon asiakasmaksut

Poliklinikkakäynnit ovat maksuttomia alle 18-vuotiaalle lapselle. Päivä- ja yöhoito sairaalassa sekä päiväkirurgisen toimenpiteen maksu peritään myös alaikäisen lapsen kohdalla. Maksu sairaalahoidosta voidaan periä enintään 7 vuorokauden ajalta vuoden aikana. Tämä maksu on kyseessä esimerkiksi leikkauksen jälkeisessä sairaalassaoloajassa. Päiväkirurgisen toimenpiteen maksu koskettaa esimerkiksi korvien putkituksen toimenpidettä.

Maksut tulevat itse maksettaviksi. Mikäli lapsella on vuoden aikana sairaalahoitoa kahden eri hyvinvointialueen sairaalassa, perheen tulee itse huolehtia, että laskutusta ei tehdä 7 vrk ylittävältä ajalta. Tämä tapahtuu ottamalla yhteyttä viimeisimmän laskun lähettäjään. Yllä mainittuihin maksuihin sekä matkakulujen omavastuuosuuksiin voi saada perustoimeentulotukea, jos perheellä on v v| | toimeentulotuen eli viimesijaisen sosiaalietuuden asiakkuus.